PELIMAILOJEN HUOLTO


Teräsvillaa, lakkaa ja CRC:tä tarvitaan mailojen huoltoon. Jotkut suosittelevat myös pellavansiemenöljyn käyttöä, toiset taar vieroksuvat sen käyttöä.

Hikkorimailat vaativat hieman enemmän huoltoa kuin nykyaikaiset mailat. Mailat ovat jo lähes sata vuotta vanhoja, joten kannattaa nähdä hieman vaivaa niiden huollossa.

Hikkorimailojen suurin uhka on kosteus. Hikkorivartta on aikanaan kuivattu noin puoli vuotta että siitä on tullut kova ja kestävä. Tämä kannattaa pitää mielessä mailoja käyttäessään. Sateella pelaaminen ei ole suositeltavaa. Joskus kuitenkin kosteissa olosuhteissa joutuu pelaamaan. Silloin kannattaa pitää aina mukana kuiva pyyhe, jolla mailat kannattaa pitää mahdollisimman kuivina pelin aikana.

Mailat tulee pyyhkiä kuiviksi ja puhdistaa jokaisen kierroksen jälkeen. Samalla kannattaa tarkastaa, että puuosien pintakäsittely ei ole vaurioitunut. Jos näin on, kannattaa pintakäsittely uusia välittömästi. Hieman neljän nollan teräsvillaa ja pari uutta lakkakerrosta on riittävä käsittely.

Jos pelaat vain harvakseltaan, riittää, että perusteellinen pintakäsittely tehdään kerran vuodessa. Livingstone suosittelee, että pintakäsittely tehdään noin kymmenen kierroksen välein. Riippuu tietysti aikaisemman pintakäsittelyn tasosta onko tämä riittävää. Kannattaa siis seurata jatkuvasti mailojen puuosia ja suorittaa tarpeellisia toimenpiteitä aina kun aihetta on. Samalla oppii kuinka pitkään pinta kestää juuri omaa käsittelyä.

Mailojen metalliosat saattavat myös kärsiä kosteudesta. Tuon ajan metallit eivät kestä kosteutta aivan yhtä hyvin kuin nykyisin mailoissa käytetyt metallit. Siksi niitäkin kannattaa pitää silmällä. Täytyy muistaa, että jokainen maila on yksilö ja jokainen lapa on tehty erilaisesta metalliseoksesta. Siksi joku maila saattaa ruostua samalla kun toinen ei osoita vielä mitään merkkejä ruostumisesta. Kannattaa siis tarkkailla kaikkia mailoja. Hieman CRC:tä silloin tällöin metallin pintaan ei ole pahaksi.

Mailojen säilytyksessä pätevät samat säännöt. Mailat on parasta säilyttää kuivassa ja lämpimässä. Kylmä autotalli ei ole oikea paikka mailoille talvella. Mailat sisälle huoneenlämpöön talveksi niin kuin nykyaikaisetkin mailat. Ja keväällä ennen kauden aloitusta mailojen perusteellinen huolto ja uusi hikkorikausi voi alkaa.

Mailojen huollossa pelaajan paras apu on terve järki ja hieman huolellisuutta. Puu ei pidä kosteudesta ja sen kun pitää mielessä, puuvartiset mailat saattavat kestää hyvinkin toiset sata vuotta.

Huomionarvoisia seikkoja

Livingstone antaa muutaman arvokkaan vihjeen, jotka kannattaa huomioida. Ensinnäkin hän kieltää rangepallojan ja kovien pallojen käytön. Pelattaessa ja harjoiteltaessa tulisi käyttää ainoastaan pehmeitä palloja. Itse olen havainnut, että monet pelaajat käyttävät tämän päivän ykköspalloja, Titleist Pro V1 ja vastaavia, Lisäksi olen nähnyt käytettävän Noodle ja Loco-palloja. Myös vanhat balatapallot ovat hyvin käyttökelpoisia mutta niiden lentomatka on lyhyempi kuin uudempien pallojen.

Toinen kielletty asia on erilaiset lyöntimatot. Niiden aiheuttama kitka on tuhoisaa varrelle ja liitokselle. Joten suositus on, että (täysien lyöntien) harjoittelu tapahtuu ainoastaan nurmelta.

Jos kuitenkin on pakko harjoitella rangella on palaajalla kaksi hyvää vaihtoehtoa. Voi hankkia jostain vanhan 1950- tai 60-luvun blademailan tai mailoja ja harjoittelee niillä. Näin Livingsone itse sanoo tekevänsä. Toinen vaihtoehto on valita yksi hikkorimailoista harjoittelumailaksi. Mailan tulisi olla vähemmän arvokas niin että mahdollinen särkyminen ei kirpaise liikaa.

Suosittelen lukemaan Livingstonen tekstin aiheesta. Linkki Livingstonen sivuille löytyy menun kohdasta Tietoa/WWW/Hickorygolf.com.

Tästä pääset tutustumaan Golfantiikin koko tarjontaan